Satokauden viljatoimitukset etupainotteisia

30.01.2019 // Teksti Ilkka Pekkala / Kuva iStock

1/2019
Pohjois-Eurooppaa vaivanneen kuivuuden jäljiltä viime syksyn 2000-luvun pienin viljasato alkoi tulla markkinoille heti puintien jälkeen. Varsinainen puintikausi oli markkinoilla melko rauhallinen, mutta hinta- ja toimitusralli alkoi heti puintien jälkeen syyskuun lopussa.

Viljankäyttäjillä ja ostajilla oli selvää epätietoisuutta korjatun sadon määrästä ja siksi hankittavia määriä pyrittiin varmistamaan suurilla ostoilla. Tämä nosti markkinahintoja kaikilla viljoilla useilla kymmenillä euroilla muutamassa viikossa, ja viljelijät toimivat rationaalisesti myymällä suuren osan ­sadostaan. Pienen sadon etupainotteisten myyntien takia on kuitenkin odotettavissa, että loppusatokauden viljantoimitukset eivät tule ruuhkautumaan enää samalla tavalla.

Nopeat markkinamuutokset pitävät aina sisällään ylikuumenemisen riskin, josta nytkin havaittiin alustavia merkkejä. Nousu-uralle päästyään Suomen viljanhinnat nousivat jopa korkeammiksi kuin lähialueen maissa, ja hinnat säilyivät korkeissa lukemissa joulukuulle saakka. Sitten ne lähtivät laskuun toimijoiden tasapainottaessa hankintojaan.

Suurimmat muutokset viljojen hinnoissa tapahtuivat ehkäpä ohralle, jonka sato oli selvästi ennakoitua parempi. Samaan aikaan etenkin ohran rehukäyttö väheni ja sitä korvattiin muilla viljoilla sekä maissilla.

Myynnit ja toimitukset voivat erota ajallisesti

Nopeat liikkeet viljojen kysynnässä ja tarjonnassa ovat hankalia toimitusten kannalta. Viljaa käyttävä teollisuus kuluttaa viljaa melko tasaisella volyymillä ympäri vuoden, ja siksi vilja-alan kokonaiskustannusten hallinnan kannalta olisi tärkeää, että viljojen toimitukset saataisiin kohdennettua entistä lähemmäksi niiden käyttöajankohtaa eli hetkeä, jolloin jyvä kohtaa myllynkiven tai vientilaivan ruuman­pohjan.

Ylimääräiset varastointi- tai käsittelykulut syövät pidemmällä aikajänteellä kannattavuutta koko toimialalta, koska markkinoilta näitä ylimääräisiä kuluja ei ole helposti löydettävissä. Viljan myynti- ja toimitushetkien välillä voi olla useita kuukausia, ja näitä eri toimijoiden tarjoamia kaupantekotapoja tulee hyödyntää jatkossa entistä tehokkaammin!

Suomen viljakauppakulttuuri eroaa verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin maihin. Suurin ero esimerkiksi naapurimaihimme on tilavarastoinnin suuri kapasiteetti: käytännössä monella tilalla koko viljasato mahtuu tilavarastoihin, joillakin tiloilla jopa kahden vuoden sato.

Lantmännen Agron uusien viljakaupan toimintamallien lanseerauksen eräs tärkeä elementti on viljan myynti- ja toimitushetken eriyttäminen toisistaan aiempaa paremmin. Hallussaan olevan viljan voi myydä tulevien kuukausien toimituksiin erilaisia kauppamalleja hyödyntäen. Kauppamalleista on ollut artikkeleita muun muassa tämän lehden aiemmissa numeroissa sekä nettisivuillamme lantmannen.com/fi.

Perinteisellä tavalla toimittaessa viljan tulo markkinoille on jossain määrin ennustamatonta, mikä on lisännyt ylimääräistä käsittelyä ja varastointia koko viljaketjussa. Se syö osaltaan koko alan kannattavuutta ja lisää Suomen viljamarkkinan ennakoimattomuutta. Pitkällä aikavälillä suomalaisen viljamarkkinan on integroiduttava eurooppalaiseen viljamarkkinaan ja toimintatapoihin.

Kylväsuunnitelmat ajoissa selville

Euroopassa kylvettiin runsaasti etenkin syysvehnää viime syksyn aikana, vaikka osin kasvustot kärsivätkin liiallisesta syyskuivuudesta. Saman syyn takia esimerkiksi Saksassa syysöljykasvien kylvöala jäi pieneksi.

Suomessa sekä ruista että syysvehnää kylvettiin poikkeuksellisen paljon, molempia yli 40 000 hehtaaria. Tämä on silti vain noin kahdeksan prosenttia kokonaisvilja-alasta, mikä on selvästi vähemmän kuin muissa Itämeren ympäristön maissa.

Esimerkiksi Ruotsissa syysviljoja kylvettiin massiivisesti, ja siksi kevätkylvöille on vain rajoitetusti peltoalaa jäljellä. Tästä alasta käydäänkin kovaa kamppailua muun muassa mallasohran ja elintarvikekauran välillä. Nämä molemmat viljat ovat paljon hintaherkempiä kuin esimerkiksi vehnä, joka on aidosti kansainvälinen hyödyke.

Suomessa ylivuotiset viljavarastot tulevat jäämään selvästi aiempia vuosia pienemmiksi johtuen syksyn 2018 pienestä sadosta. Tämä asettaa vaateita seuraavan sadon onnistumiselle, sillä etenkin hyvälaatuisen kauran varastot tulevat olemaan selvästi tavanomaista pienemmät. Viime kesän kuivuuden kutistamalla sadolla oli vaikutuksensa myös siemenviljan tuotantoon, ja onkin selvää, että parhaat uutuuslajikkeet tulevat loppumaan kesken.

Toisaalta tilan oma siemen lienee ainakin hyvin itävää, vaikka sen siemenkoko saattaakin olla melko pientä ja siis lajittelua kaipaavaa. Yhtä kaikki, myös tilan oman siemenen itävyys pitää tutkia hyvissä ajoin, jotta tulokset ovat tiedossa kylvöille lähdettäessä.

Öljykasvien peittausaineiden käyttö tulee olemaan jälleen sallittua, ja kieltämättä niillä on paikkansa toimivassa viljelykierrossa. Kuluvalla kaudella öljykasvien hintasuhteet eivät ole olleet niiden viljelyä tukevia, mutta mennyt markkina ei ole koskaan tae tulevasta millään viljalla.

Mustanmeren viljamarkkinavyörytys jatkuu

Muutaman viime vuoden tapaan Mustanmeren maiden viljantuotannon ylivalta on jatkunut kuluvallakin kaudella. Näyttää siltä, että sekä Venäjä että Ukraina ovat onnistuneet valtaamaan osansa maailmanmarkkinoilla edullisen vehnän ja muiden viljojen lähteenä.

Tälle kaudelle on ollut tyypillistä, että etenkin ukrainalainen maissi on löytänyt tiensä muun muassa EU-markkinoille. Alueelle on tyypillistä, että viljaa laivataan kiivaalla tahdilla ennen vuodenvaihdetta. Sen jälkeen laivaustahti hiljenee merkittävästi talven saapuessa, kuten on käymässä tälläkin satokaudella. Mustanmeren maiden viljan tuotantokustannus on maailman edullisimpia, ja tämä tekijä yhdistettynä myyjän kannalta edullisiin valuuttakursseihin on mahdollistanut alueen selkeän ylivallan kuluvalla satokaudella. Tämän kehityksen voi odottaa jatkuvan tulevinakin satokausina. Mustanmeren maiden alkuvuoden pienenevät toimitusvolyymit avaavat ovia myös muille alkuperille, kuten koko satokauden Mustanmeren viljaa kalliimmille eurooppalaisille alkuperille.

Kuluvalla satokaudella USA:n ja Kiinan väliset kauppakiistat ovat olleet jatkuvasti tapetilla. Tämä on vaikuttanut paljon etenkin soijapavun markkinoihin, sillä Kiina on ollut suurin kohdemaa amerikkalaiselle soijalle. Tämä tasapainon järkkyessä Brasilian soija on saanut uutta jalansijaa Kiinan markkinoilla.

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 2.

Faktat kasvukaudelle 2019

  • Syyskylvöt kasvoivat Itämeren alueella.
  • Uutuuslajikkeiden saatavuus kannattaa varmistaa hyvissä ajoin.
  • Ylivuotiset varastot ovat pienet, ja laatuviljalle on kysyntää.
  • Viljanmyynnit ja toimitukset voidaan eriyttää ajallisesti toisistaan.

1/2019

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat artikkelit

Lisää luetuimpia artikkeleita