Viikko 16/2016

Markkinakatsaus viikolla 16/2016

Yhdysvaltain maatalousministeriön USDA:n huhtikuun raportti ei tuonut merkittäviä muutoksia edellisiin arvioihin maissin kylvöalaa lukuun ottamatta, joka kohoaa arvion mukaan kolmanneksi suurimmaksi sitten vuoden 1944. Maissihehtaareiden pinta-alan kasvaminen vähentää osaltaan vehnän viljelyalaa. Maailman varastoissa on edelleen paljon viljaa ja etenkin vehnävarastot ovat huomattavan suuret. Huhtikuun puolivälissä sateet ovat haitanneet Etelä-Amerikassa vehnä- ja soijakasvustoja ja eräiden arvioiden mukaan Argentiinassa soijaa saattaa jäädä korjaamatta märkyyden takia jopa miljoonia tonneja, joka on heijastunut mm. öljykasvien futuurihintoja nostavasti. Yhdysvaltain Keskilännessä tärkeillä syysvehnäalueilla sateet ovat sen sijaan olleet kasvustojen kannalta suotuisat. Mustanmeren alueella Venäjällä ja Ukrainassa talvituhot on arvioitu suhteellisen vähäisiksi ja siksi etenkin Venäjän tuleva sato arvioidaan tässä vaiheessa viime vuotta suuremmaksi.

Läntisessä Euroopassa syysviljat ovat selvinneet talvesta ilman merkittäviä tuhoja. Ranskalainen Strategie Grains korotti huhtikuun raportissaan arvioita EU:n viljantuotannosta lähes miljoonalla tonnilla 310 miljoonaan tonniin, joka on toteutuessaan lähes miljoona tonnia viime kauden satoa suurempi. EU:n vehnäsato laskee viime kauden 150 miljoonan tonnin tasolta 144 miljoonaan tonniin, mutta sen sijaan sekä ohran että maissin kokonaissadot kasvavat. Tärkeällä rehuviljalla maissilla kokonaissato kasvaa merkittävästi viime vuoden kuivuuden aiheuttaman sadonaleneman takia. Pohjois-Afrikassa, jonne myös eurooppalaista viljaa laivataan, on tavanomaista kuivempaa ja tämän alueen maat lisännevät viljantuontiaan ensi kauden aikana merkittävästi. EU:ssa öljykasvien laskennalliset varastot arvioidaan pienimmiksi 13 vuoteen ja yhdistettynä Etelä-Amerikan ongelmiin soijasadon korjuussa tämä antaa tukea öljykasvien hinnoille.

Suomessa kevätkylvöt lähenevät roudat sulattaneen lämpimän huhtikuun alun takia. Aiemmin mainitut ongelmat soijasadon korjuussa Etelä-Amerikassa sekä matalat öljykasvien varastot EU:ssa tukevat vahvasti rapsien ja rypsin kylvöä myös Suomessa. Vehnäntuotannossa tavoitteeksi kannattaa asettaa myllylaadun tuottaminen, sillä parin rehuvehnäpainotteisen vuoden jälkeen hyvälle myllyvehnälle on kysyntää. Kauranviljely on VYR:n tekemän kylvöaikatutkimuksen mukaan lisääntymässä selvästi, mutta toki on huomioitava, että keväällä 2015 kauraa oli kylvössä poikkeuksellisen vähän. Kauranviljelyssä huomio on kiinnitettävä etenkin jyväkokoon, joka on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista – viljelee kauraa sitten elintarvikekäyttöön Suomessa, elintarvikekäyttöön viennissä tai teolliseen rehukäyttöön missä maassa tahansa, koska kaikissa näistä kaura useimmiten kuoritaan. Kaurojen jyväkokojen erot näkyvät selvästi esim. virallisten lajikekokeiden tuloksista ja 1000 siemenen painon tulisi mieluusti olla lähempänä 40 kuin 30 grammaa, jotta kuorien väliin jää tilaa myös itse jyvälle.

Tutustu Vilja-alan yhteistyöryhmän toimintaan osoitteessa www.vyr.fi ja ota sivu suosikkeihisi!

Ota yhteyttä viljanostajaan

{{employee.StoreName.split(' ')[0] +' '+ employee.StoreName.split(' ')[1]}}
{{employee.StoreName.split(' ')[2]}}
{{employee.StoreName.split(' ')[0] +' '+ employee.StoreName.split(' ')[1]}}
{{employee.StoreName.split(' ')[2]}}

{{employee.Title + employee.LastName}}

{{employee.FirstName}}   {{employee.LastName}}

{{employee.Titles}}
gsm. {{employee.DefaultPhone}}
puh. {{employee.AdditionalPhone}}
Lähetä sähköposti @{{employee.TwitterLink}}
{{$select.selected.Name}}