Tässä kokeessa vehnä ja herne olivat kasvutavoiltaan keskenään epätasaisempia verrattuna kaura-herneseokseen, herne kasvoi vehnän yli ja myös rikkakasveja (mm. jauhosavikkaa ja peltovalvattia) esiintyi vehnän ja herneen seoksessa kaura-herneseosta runsaammin.
Kevätvilja-herneseoskoe 2016
Kokeessa verrattiin keskenään kaura-herne- ja kevätvehnä-herneseoksen sadon määrää ja laatua. Peltokoe kylvettiin 11.5., kylvölannoituksen määrä kokeella oli 90 kg N/ha. Kokeessa tutkittiin ’Ingrid’ hernettä seoksessa joko kaura ’Bettinan’ kanssa tai kevätvehnä ’Bjarnen’ kanssa. Sekä herneen että kevätviljojen osuus oli 50 painoprosenttia kokonaisseoksesta.
-
Kuva 1. Kaura-herneseos 21.7.2016. -
Kuva 2. Vehnä-herneseos 21.7., herne kasvoi vehnän yli ja heikensi vehnän kasvua.
Osa kokeesta niitettiin 27.7., kuiva-aine sato mitattiin ja sadon laatu analysoitiin Valion laboratoriossa. Herne-kauraseos tuotti suuremman sadon verrattuna herne-vehnäseokseen. D-arvot olivat matalat molemmissa seoksissa (598 ja 604). Herne-kevätvehnäseoksessa valkuainen oli hieman korkeampi, 12,6 %, verrattuna herne- kauraseoksen 11,5 %:iin, tämä johtunee herneen vahvemmasta kasvusta kevätvehnän kanssa. INDF suhteessa NDF:ään, eli sulamattoman kuidun osuus molemmissa seoksissa oli suuri verrattuna tavanomaisiin nurmirehuihin. Muuntokelpoisen energian (ME) määrä oli pieni: 9,6 – 9,7 MJ/kg ka.
-
Kuvio 1. 27.7. niitetty rehusato (kg ka/ha) ja sadon valkuainen (%) -
Kuvio 2. 31.8. puitu siemen/jyväsato (kg/ha).
Loppuosa kokeesta puitiin 31.8., kaura-herneseos tuotti myös selvästi paremman siemensadon (n. 7000 kg/ha) verrattuna kevätvehnä-herneseokseen (n. 5100 kg/ha).
Tämän kokeen perusteella Bettina-kaura soveltuu herneelle Bjarne-kevätvehnää paremmin seoskumppaniksi, lajikkeiden eroja pitäisi tutkia enemmän, jotta niiden osalta voitaisiin sanoa tarkemmin muiden kevätvehnien sopivuudesta herneen kanssa seoskumppaniksi.